VUOHENPUTKI

Tervetuloa Villiyrttikurssin ensimmäiseen osioon. Vuohenputki on yleensä kevään ensimmäinen esiin nouseva villiyrtti ja näin aloitta kauden. Vuohenputkea käytettiin jo keskiajalla rohotona mm. kithiin, sillä se auttaa virtsahapon poistumista elimistöstä. Lisäksi se edistää ruuansulatusta ja puhdistaa maksaa. Nivelkivuista kärsivät saattavat saada helpotusta murskatuista vuohenputken lehdistä tehdyistä kääreistä.

Vuohenputki on ihmisen seuralainen. Se kasvaa rehevillä paikoilla pihoissa ja ojanpientareilla. Aika monen puutarhaviljelijän mielestä se on se kaikista pahin rikkaruoho. Se on monivuotinen putkikasvi, jossa lehdet ovat kolmisormisesti. Lehdet ovat 4-8 cm pitkiä, puikeita ja sahalaitaisia, varsi on kouruinen. Vuohenputki muodostaa tiiviin kasvuston pitkien maanalaisten rönsyjen avulla. Joku saattaa jopa tuntea vuohenputken nimellä valkojuuri. Vuohenputki on hyvin yleinen Etelä- ja Keski-Suomessa, pohjoisempana harvinaisempi.

Vuohenputki on erinomainen C-vitamiinin lähde, mutta sisältää myös A- ja K-vitamiinia sekä kivennäisaineista kaliumia, magnesiumia, kalsiumia, fosforia, magaania, sinkkiä, rautaa kuparia, kobolttia, kromia ja piitä sekä flavonoideja. Varsinainen terveyspommi siis. 

Tässä linkki miten erottaa vuohenputken lähilajeista karhunputkesta ja koiranputkesta :

https://www.google.com/search?q=vuohenputken+ja+koiranputken+ero&rlz=1C1PRFI_enFI769FI769&oq=vuohenputken+ja+k&aqs=chrome.1.69i57j0l2.6971j0j7&sourceid=chrome&ie=UTF-8

Eli vasemmalla karhunputki, keskellä vuohenputki ja oikealla koiranputki. Näistä mikään ei ole myrkyllinen. 

Tässä sen sijaan on kuvassa myrkkykeiso ja sen on tappavan myrkyllinen ja kasvaa Suomessa melko yleisenä. Myrkkykeison sekoittaminen vuohenputkeen on kyllä aika mahdotonta. Ensinnäkin myrkkykeiso kasvaa aina kosteikoissa tai suorastaan vedessä. Sen 1-2 kertaa parilehtiset kapeat agressiivisen sahalaitaiset kapeat lehdet eivät todellakaan houkuttele käyttämään kasvia ravinnoksi. Lisäksi Suomessa kasvaa samaan heimoon kuuluva myrkyllinen myrkkykatko. Itse en ole sitä koskaan onnistunut näkemään luonnossa, mutta se muistuttaa hieman koiranputkea, ei vuohenputkea.

Vuohenputken lehdet on hyvä kerätä juuri auenneina, suppuisina. Silloin ne ovat parhaimmillaan. Joku maistaa vuohenputkessa sitruuna, toinen palsternakka, minusta maku on hennon porkkanainen. Kun lehdet ehtivät aueta kokonaan, maku muuttu kitkeräksi. Mutta jos/kun tarpeeksi usein leikkaa kasvustoa, se tekee aina uusia nuoria versoja. 

Kun suppuiset vuohenputken lehdet on huuhdeltu, niitä voi käyttää sinällään salaatissa, smoothiessa tai vaikka vain silputa leivän päälle. Vanhempia jo auenneita lehtiä voi käyttä esim. keittoihin, patoihin tai piiraisiin. Ja toki lehtiä voi kuivata ja käyttää viherjauheena esim. leivonnaisissa. Erityisen hyvin vuohenputki sopii tomaatin kanssa ja mausteisiin ruokiin.

Tässä kuvassa intialainen Butter chicken. Ohjeen mukaan siihen lisätään tuoretta korianteria, mutta sen voi korvata myös tuoreella vuohenputkella.

Oma suosikkini on yrttiöljy vuohenputkista. Sitä voi käyttää niin leivän, uusien perunoiden kuin pastankin kanssa.

Yrttiöljyn valmistamiseen tarvitaan jotain hyvää öljyä, esim. luomuoliiviöljyä. Mutta jos mielummin käytät jotain muuta öljyä, niin se sopii yhtä hyvin. Öljyä lorautetaan reilusti pannulle ja annetaan lämmetä. Lisätään hienoa merisuolaa ja valkosipulin kynsi murskattuna. Annetaan lämmetä hieman lisää. Lisätään silputtua vuohenputkea ja pyöritellään hetki. Jos yrttiöljyä on tarkoitus käyttää pastan kastikkeena, lisäisin hieman silputtua basilikaa mukaan, jos taas esim. uusille perunoille kalan lisukkeeksi, niin hieman tilliä. Tällä kertaa tein yrittyöljyn uusille perunoille grillatun kanan kanssa, joten laitoin hieman timajamia mukaan. Bon appètit!